Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy on kunnan tehtävä, niin myös hyvinvointialueella, sen aloittaessa vuonna 2023. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu kuitenkin esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolat. Lisäksi rajapinnat työnjakojen välillä ovat usein veteen piirrettyjä viivoja, tulkintaa vaativia ja osittain myös sopimatta.  Yhteistyötä tarvitaan kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kesken.

Nostan esiin kaksi esimerkkiä:

Suomen äitien ja lasten terveysneuvonta edustaa maailman kärkeä. Raskausaika on otollista terveellisten elämäntapojen käyttöönotolle. Myönteiset vaikutukset ovat sekä lyhyt- että pitkäkestoisia äidille, lapselle ja koko perheelle. Liikunta on oleellinen osa terveellisiä elämäntapoja ja sen yhteys liikalihavuuden, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ja metabolisen oireyhtymän ehkäisemiseen on tunnistettu lukuisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa. Äitien terveys jää vähäisemmälle huomiolle synnytyksen jälkeen, keskityttäessä lapsen hyvinvointiin. Tutkimukset osoittavat, että sekä ruokavalio että liikunta, kohdennettu yksilöllinen tuki ja oma seuranta johtavat todennäköisimmin synnytyksen jälkeiseen painon pudotukseen. Painon hallinta vähentää fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia, joita ei pidä vähätellä naisen elämässä. Positiivinen kehonkuva ja koskematon integriteetti on hyviä ja kunnioitettavia asioita. Niiden taakse ei kuitenkaan kannata mennä piiloon, kun on kyse ylipainon aiheuttamista mittavista kansanterveydellisistä ongelmista, jotka johtavat terveydenhuollon kuormittumiseen ja suuriin taloudellisiin kustannuksiin.

Äitiysneuvolan, kunnan ja hyvinvointia edistävien järjestöjen yhteistyössä pitää järjestää halukkaille äideille, joiden paino ei ole laskenut imetyksen loputtua, ruokavalio- ja liikuntaopastusta, ohjaus liikuntaryhmiin ja järjestää vertaisten ryhmäharjoitustilanteita.

Ikääntyneiden, erityisesti juuri eläkkeelle jääneiden, terveyden edistämiseksi on tehtävä määrätietoisia toimenpiteitä. Ennen eläköitymistä useilla on työpaikoillaan työterveyshuolto, josta saa paitsi sairaanhoitoa tarvittaessa myös terveystarkastuksia määräajoin. Suuri osa eläkkeelle jääneistä on hyvässä fyysisessä kunnossa, mutta 70 vuotta täyttäneiden joukossa on jo n.400000 henkilöä, joiden tuki- ja liikuntaelinsairaudet uhkaavat toimintakykyä. Tällöin kaatumistapaturmat luunmurtumineen yleistyvät ja päivittäisestä arkielämästä selviytyminen vaikeutuu olennaisesti. Lisäksi voi olla piilevästi korkeaa verenpainetta, joka jatkuessaan johtaa sydänsairauteen, kohonneita verensokeriarvoja ja diabetesta, jota voi sairastaa tietämättään ja joka johtaa monenlaisiin liitännäissairauksiin. Ajoissa saatu lääkitys ja elämäntapamuutos estävät niitä. Vakavista sairauksista seuraa inhimillistä kärsimystä ja kohonneita hoito- ja hoivapalvelukustannuksia, etenkin jos kotona asuminen ei niiden vuoksi onnistu. Hoivan tarpeen kasvu on huimaa, sillä ikääntyminen sinänsä kasvattaa tarvetta ja yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa lähimmän kymmenen vuoden sisällä n. 50 %:lla.

Hyvinvointia edistävät ja sairauksia ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat sisältää hyvinvointialueen tarjoamia terveystarkastuksia eläköityneille. Ne voidaan toteuttaa esim. ikääntyneille suunnatuissa kerhoissa, päivätoiminnassa ja muiden tapahtumien yhteydessä. Liikuntaryhmiin ohjaus pitää tehdä rutiiniluontoiseksi kaikkien terveydenhuollon ammattilaisen työssä.  Iäkkäitä potilaita sairaalahoidosta kotiutettaessa on laadittava liikunta-/kuntoutussuunnitelma, jossa kerrotaan potilaan oman kunnan ja siellä toimivien järjestöjen tarjonta.