< Takaisin

Tämä on kysymys, jonka yhä useampi suomalainen kysyy itseltään vuoteen 2030 mennessä. Silloin meistä yli neljännes on yli 65-vuotiaita. 

 

Se on kysymys, joka tulisikin esittää itselleen tarpeeksi ajoissa, sillä vanhuuden koti ei välttämättä ole nykyinen koti. Tätä kysymystä ei kuitenkaan pidä joutua pohtimaan huolestuneena ja epätietoisena. Hyvinvointiyhteiskuntamme tulee taata erilaisia, ikäihmisten tarpeisiin perustuvia, asumis- ja hoivamuotoja.

 

Kotihoito on ensisijainen hoitomuoto, sillä ihmisen luonnollinen paikka elää on oma koti. Kotiin pitää saada kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon palveluna tarpeen niin vaatiessa. Palvelun antamisen kriteerien on oltava selkeät ja läpinäkyvät.

 

Kodinmuutostyöt ovat usein tarpeellisia, sillä alentunut toimintakyky voi vaatia apuvälineitä, joiden kanssa on päästävä WC:hen ja kylpyhuoneeseen. Kaikki oviaukot voivat kaivata levennystä ja kynnysten poistoa sekä ulospääsy portaiden sijaan luiskaa. Myös erilaiset kahvat ovat tarpeellisia turvallisen liikkumisen kannalta. Kuka ottaa tulevaisuudessa vastuun kodin muutostöistä niiden ikäihmisten kohdalla, joilla ei itsellään ole varaa töitä maksaa, kunta vai hyvinvointialue? Liittyykö tällainen remontti hoitoon vai ennaltaehkäisyyn?  

 

Tällä hetkellä useat järjestöt avustavat kodin muutostöissä, mutta tieto ei ole laajalle levinnyttä. Olkoon maksaja kuka tahansa, kysymys on ihmisten elämänlaatua lisäävästä ja kustannuksia hillitsevästä asiasta ja se on hoidettava! 

 

Mitä tapahtuu, kun en voi enää asua kotonani? Koti ei ole oikea paikka silloin, kun hoidontarve on suuri ja seurana ei ole muita ihmisiä.  Missä haluan silloin asua ja elää? Tämän kysymyksen päättäjät olisivat voineet esittää ikäihmisille jo aikaa sitten, niin suuret hoiva- ja hoitoyksiköt olisivat jääneet rakentamatta.  

 

Kyselyissä on paljastunut, että suomalaiset vanhukset haluavat tulla hoidetuiksi pienissä, kodinomaisissa yksiköissä, joissa voi harrastaa itselleen tuttuja asioita omien kykyjensä vielä niin salliessa, joissa on ystävällinen henkilökunta ja seuraa ja, joissa läheiset voivat vierailla vapaasti. Asumispalvelu ja ympärivuorokautinen hoito- ja hoivapalvelu ovat jatkossa hyvinvointialueen järjestämää palvelua, josta osan tuottaa yksityinen sektori. Tärkeintä on, että palvelu säilyy lähipalveluna! 

 

Kodin ja ympärivuorokautisen hoidon välillä tulee olla vaihtoehto jaksottaiseen hoitoon ja palveluun sekä uusia avauksia esimerkiksi yhteisöasumisen mahdollistamiseksi.